Ajankohtaista
Yhteistyökumppanit
- Patentti- ja rekisterihallitus
- TEKES
- Keksintösäätiö
- Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys
- EUWIIN
- QUIN -verkosto
- GWIIN -verkosto
- Naisyrittäjyyskeskus
ohjeita, ideoita ja tilastoja
SUOMALAISTEN INNOVATIIVISTEN NAISTEN KONTAKTIVERKOSTO
Tilasto Suomen naiskeksijöistä
Naisten osuus keksijöistä Suomessa kotimaisille hakijoille myönnetyissä patenteissa on noussut huomattavasti 1980-luvulta lähtien sekä suhteellisesti että lukumääräisesti. Myös keksijän "toimenkuva" on muuttunut viimeisten kahdenvuosikymmenen aikana.

Suomessa myönnettiin patentti ensi kertaa naiselle vuonna 1873, jolloin Maria Procopé patentoi keksimänsä urkujen virittämiseen tarkoitetun laitteen. Sen jälkeen suomalainen nainen esiintyi keksijänä myönnetyssä patentissa keskimäärin hieman enemmän kuin kerran vuodessa 1900-luvun puoliväliin mennessä. Naisten osuus keksijöistä pysytteli vuosittain muutamassa prosentissa. 1900-luvun alkupuolella kotimaisille hakijoille Suomessa myönnetyissä patenteissa naisten osuus keksijöistä oli 1,4 prosenttia.
Merkittävä käänne tapahtui 1980-luvulla, jolloin patentoineiden naiskeksijäin määrä kolminkertaistui edelliseen vuosikymmeneen verrattuna (1970-luvulla keskimäärin 6,7 patentissa keksijänä mainittua naista/vuosi, 1980-luvulla 22,3), ja osuus keksijöistä nousi vastaavasti 1,6:sta 2,6:een prosenttiin.
Vielä olennaisempi oli muutos 1990-luvulla, jolloin määrä lähes nelinkertaistui, ja prosenttiosuus yli kaksinkertaistui. 1990-luvulla kotimaisessa patentissa mainittiin nainen keksijänä 870 kertaa, ja heidän osuutensa oli keskimäärin 5,7% kotimaisissa patenteissa mainituista keksijöistä. Vuonna 2000 osuus oli jo 8,5%.
Samalla kun naisten osuus keksijöistä on kasvanut, on naiskeksijästä tullut kokopäivätyötä teollisuudessa tai tutkimuslaitoksessa tekevä ammattikeksijä.
1990-luvulla patentin saaneista kotimaisista naiskeksijöistä oli mukana yrityksen tai yhtiön rahoittamassa keksijätiimissä 81,6%, kun luku vielä 1980-luvulla oli 70,3% ja 1970-luvulla 33,3%. Vastaavasti on pudonnut niiden yksittäisten naiskeksijöiden määrä, jotka ovat patetissa itse hakijana. 1960-luvulla heitä oli vielä 50%, 1970-luvulla 37,9%, 1980-luvulla 8,6% ja 1990-luvulla enää 4,1%.
Tilaston on koonnut Patentti-
ja rekisterihallituksessa Tuulia -projektin aloitteesta
työryhmä: Tanja Jarva, Elisa Huusko, Teemu Suominen
ja Helena Laisi.
Lisätietoja: Helena Laisi, ylitarkastaja, puh. 040 - 541 6283.
Naiskeksijät keksintöasiamiesten asiakkaana
TE-KeskuksissaKeksintöasiamiehet ovat osa TE-keskusten yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta edistävää palvelutarjontaa. Naisten keksintötoimintaa edistävää TUULIA-projektia suunniteltaessa vuonna 2001 pidin yhtenä tärkeänä tavoitteena keksintöasiamiesten aktivointia naiskeksijöiden määrän kasvattamiseksi eri puolilla maata. Puheenvuorossani TE-keskusten naisyritysneuvojien workshopissa KTM:ssä 8.4.2003 esitin tulokset keksintöasiamiehille tekemästäni kyselystä naisten keksintöehdotusten määrästä vuonna 2002. Tässä pohjaa, mistä on vielä paljolti ponnisteltavaa:
- Keksintöasiamiesten asiakkaiden kokonaismäärään suhteutettuna osoittautui, että naiskeksijöitä oli vuonna 2002 keskimäärin noin 6 prosenttia. Mielenkiintoista ja ehkä vähän masentavaakin, sillä sama prosenttimäärä on esiintynyt jo vuosikausia myös Keksintösäätiön rahoitushakemuksissa ja patenttitilastoissa.
- 15 TE-keskuksen TOP 3 –lista oli tämännäköinen:
Pirkanmaan TE-keskus, Tampere, 10 % (22 naiskeksijää)
Keski-Suomen TE-keskus, Jyväskylä, 10 % (14 naiskeksijää)
Pohjois-Savon TE-keskus, Kuopio, 10 % (11 naiskeksijää)
- Meistä keksintöasiamiehistä on tällä hetkellä naisia kaksi ja sijoituimme näin:
Kirsikka Etuaho aloitti keksintöasiamiehenä Hämeen TE-keskuksessa Lahdessa vuoden 2003 alussa ja kolmessa kuukaudessa hänen naiskeksijäsaldonsa oli 8 % Inari Lounema (kirjoittaja) Uudenmaan TE-keskuksessa sai saldokseen 8,5 % vuonna 2002. No, ainakin keskiarvo ylitettiin!
On huomattava, että edellä mainitut luvut koskevat vain esitettyjä keksintöjä. Esimerkiksi teollisoikeudellisissa asioissa keksintöasiamiehet ovat neuvoneet naisasiakkaita useamminkin.
Kannustusta siis tarvitaan erityisesti uskallukseen hyödyntää tehtyjä keksintöjä!
Helsingissä 25.4.2003
Inari Lounema
Keksintöasiamies, Uudenmaan TE-keskus
Keksintöasiamiesverkosto TE-keskuksissa - yhteystiedot Keksintösäätiön sivuilta kohdasta asiamiehet
Copyright © QUIN-SUOMI RY 2009